|
DDT
JAZZBAND
English >>
Kun
orkesterin ikä on lähes 50 vuotta, tuskin kukaan peräänkuuluttaa
sitä tyylillisten taistojen barrikaadeille. Varsinkin kun miehistö
on säilynyt pääosin samana kaikki nämä vuodet. Etenkin kun bändi
luotiin nimenomaan vaalimaan sointia, jonka alkuperä ajoittui
viime vuosisadan alkuun.
Mutta mikä
on jonkun mielestä rajoitus, voi olla myös sen voima.
Ikääntyessään ihminen keskittyy olennaiseen. Niin myös
jazzmusiikissa.
Rajua ja juurevaa
DDT Jazz Bandin aattelliset juuret ovat 40 - ja 50 -luvun New
Orleans - nostalgiassa. Tyylissä, joka tunnetaan myös nimellä
dixieland.
Mutta toisin
kuin monet alan kansainväliset nimet, bändi ei ole jäänyt muhimaan
yhden aikakauden ilmeeseen. DDT on laajentanut määrätietoisesti
tyyliraamiaan swingin sujuvaan rytmiin ja jopa Duke Ellingtonin
värikylläiseen orkesterisointiin.
Tätä
musikkiperintöä ryhmä vaalii vapaasti ja ennakkoluulottomasti.
Joskus jopa härskisti, mikä tässä tapauksessa on vain positiivinen
adjektiivi. Jonkinlainen vastine englannin kielen sanalle funky.
DDT:lle
tunnusomainen sointi syntyy kollektiivisesti improvisoivan, neljän
puhaltimen (trumpetti, pasuuna, kaksi kaksi klarinettia) sekä
pianon, basson, rumpujen ja banjon muodostaman rytmiryhmän
saumattomasta yhteistyöstä.
Näillä
eväillä yhtyeen soittoon on kehittynyt juureva ja hikinen
meininki, joka jo ensikuulemalta tekee pesäeroa moniin takavuosien
dixietraditionalisteihin.
Vientijazzin luokkavoittaja
DDT on ollut kysytty ryhmä siitä päivästä lähtien, kun joukko
kohtasi vuonna 1962 itse Louis Armstrongin
vastaanottoseremonioissa Helsingin lentoasemalla ja myöhemmin
esiintyjälavalla.
On seurannut
tuhansia keikkoja pitkin Suomea ja ympäri maailmaa. On ollut häitä
ja hautajaisia, kansainvälisiä kongresseja ja näyttäviä
yritystapahtumia. Mutta ennen kaikkea keikkoja on ollut siellä,
missä perinnejatsin poljento on omimmillaan: klubeja, konsertteja
ja festivaaleja.
Porin
Jazzeilla DDT Jazz Band on esiintynyt toistakymmentä kertaa.
Montreauxin jazzkilpailuissa 1970 se saavutti luokkavoiton omassa
sarjassaan. Sittemmin keikkaa on pukannut lähes kaikissa muissa
Euroopan maissa.
Soittoa sivutyönä
Vuonna 1979 DDT kutsuttin esiintymään New Orleansin Jazz &
Heritage -festivaaleille ja pian myös kiertueelle ympäri
Kaliforniaa, missä bändin musiikkia verrattiin imartelevasti
muistien taitureiden sointiin. Vastaavaa kiitosta DDT on saanut
myös kolmella Japanin kiertueellaan.
Lisäksi
bändin meriitiin kuuluu kymmenittäin TV- ja radio-ohjelmia meillä
ja muualla. Omia äänilevyjäkin kymmenisen.
Kaikki tämä
on DDT Jazz Bandin piirissä hoidettu käytännössä sivutyönä.
Insinööritoimen, mainosalan tai hammashoidon ohella.
Ja sehän
taas selittää paljon DDT:n kestävyydestä: Ikääntyessään ihminen
keskittyy olennaiseen eli harrastukseen.
Tommi Liuhala
|